Joukkoistamisella tarkoitetaan tehtävän ulkoistamista yrityksen omalta työntekijältä ulkopuoliselle, ennalta määrittelemättömälle ihmisjoukolle avoimen kutsun kautta (Howe, 2008). Toiminnan tavoitteena on saada pääsy perinteistä, yrityksen sisäistä tietotaitoa huomattavasti laajempaan tietoverkostoon. Tavoittamalla uudenlaisia toimijoita ja tekijöitä erilaisista taustoista voidaan myös löytää yllättäviä, toimivia ratkaisuja. Perinteinen arvoketjuajattelu ei enää riitä, kun yritykset panostavat yhä enemmän ydintoimintoihinsa ja ulkoistavat sivutoimintoja täten muodostaen
arvonluontiverkostoja, joissa jokainen tekijä vaikuttaa arvonluontiin omalla tavallaan.
Joukkoistamisen avulla on pienennetty kustannuksia, tehty parempia tuotteita ja tuotu yrityksen toimintaa joustavuutta.
Arvonluonnin tavoitteena on auttaa yhdistämään erilaisia saatavilla olevia resursseja niin, että lopputuotteen tai palvelun kokonaisarvo on korkeampi kuin vaadittujen kustannusten summa. Arvoa voidaan luoda esimerkiksi pienentämällä kustannuksia, tekemällä parempia ja asiakaslähtöisempiä tuotteita, järjestämällä tuotantoon joustavuutta tai käyttämällä hyväksi ulkopuolisia resursseja.
Lisääntyneet mahdollisuudet ja joukkoistamismallit on selkeästi huomattu monissa yrityksissä, koska monet teollisia tuotteita valmistavat ja B2B liiketoimintaa harjoittavat yritykset ovat panostaneet aivan viime aikoina todella paljon joukkoistamisalustojen ja -käytäntöjen kehittämiseen ja hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassaan ja tuotekehityksessään. General Electric on yksi esimerkki tällaisista yrityksistä. GE on huomannut joukkoistamisen potentiaalin niin suureksi, että tuoreen raportin mukaan yrityksen mielestä kolmas teollinen vallankumous perustuu vahvasti
nimenomaisesti joukkoistamiseen ja digitalisointiin (GE, 2014).
Yritysten arvonluontimalleissa ja liiketoimintamalleissa on alkanut tapahtua merkittäviä muutoksia aivan viime vuosien aikana. Yksi merkittävä taustatekijä näille muutoksille on internetin suhteellisen nopea yleistyminen yritysten, muiden organisaatioiden ja kuluttajien käytössä. Internet on jo itsessään mahdollistanut täysin uudenlaiset arvonluonti- ja liiketoimintamallit.
On tärkeää huomioida, että tuottajan, asiakkaan ja tuotteen/palvelun suhteet ovat muuttuneet suuresti arvonluonnin näkökulmasta. Joukkoistaminen on tuonut asiakkaat ja muut erilaiset sidosryhmät (muiden muassa kuluttajat, käyttäjät, yritysasiakkaat, teollisuuden erilaiset ammattilaiset, partnerit ja tutkijat) sisällöntuottajiksi, käyttäjätueksi, rahoittajiksi, kehittäjiksi, suunnittelijoiksi ja testaajiksi. Ne voivat toimia paitsi arvonluonnin resursseina, myös arvon yhteisluojina (engl. co-creator), jotka
toimivat yhdessä tuottaen arvoa toisilleen. Asiakkaat voivat olla perinteisten arvon kuluttajien ohella myös asiakastarpeiden selvittäjiä, sisällön tai konseptien tuottajia, testaajia tai alustan kehittäjiä. Arvonluonti on ennen kaikkea systeemi, jossa asiakas, tuottaja ja tuote tuottavat arvoa yhteistyössä (Briggs, 2009).
Arvo koostuu tyypillesti neljästä ajurista: tehokkuus, täydentävyydet (engl. complementarities), lukkiintuminen (engl. lock-in) sekä uutuus.
Tehokkuutta on esimerkiksi hinta per transaktio niin yritykselle kuin asiakkaallekin sekä siihen liittyvät jakelukulut ja muut vastaavat. Erityisesti sähköisissä palveluissa asiakkaat saavat tietoa enemmän ja nopeammin, jolloin päätöksenteko nopeutuu ja siten myyntivolyymi kasvaa.
Täydentävyyksillä tarkoitetaan esimerkiksi monipuolisia myyntipakkauksia: esimerkiksi ostaessasi auton palvelun kautta voi palveluntarjoaja myydä sinulle samalla autovakuutuksen. Tällöin arvo on ostajalle suurempi ja toisaalta autokauppias voi muodostaa kannattavan, pitkäaikaisen suhteen vakuutusmyyjän kanssa jolloin ei tarvitse etsiä uusia toimittajia.
Lukkiintumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas sidotaan yrityksen asiakkaaksi pidemmäksi aikaa. Tämä johtaa toistuneisiin transaktioihin, mikä taas auttaa myyntivolyymin nostamisessa. Lukkiintumisen muodostumista auttavat esimerkiksi räätälöintimahdollisuudet, mikä tekee toimittajan vaihtamisen asiakkaalle vähemmän mielekkääksi – onhan hän jo tehnyt nykyisestä palvelustaan henkilökohtaisesti miellyttävän. Asiakkaalle voidaan myös tarjota asiakasuskollisuudesta bonuksia. Verkostomaiseen arvonluontiin liittyen tärkeänä tekijänä on mainittava yhteisöt: mikäli asiakas kokee olevansa osa yhteisöä, haluaa hän todennäköisemmin pysyä palvelussa mukana.
Myös erilaisten resurssien, palvelun tai tuotteen uutuus on vaikuttava ajuri arvonluonnissa. Usein markkinoille ensimmäisenä astuva saa kerättyä suurimmat voitot, sillä kyseinen palveluntarjoaja ehtii kerätä suurimman osan asiakkaista. Palvelutoiminnoissa uutuutta voidaan luoda esimerkiksi yhdistämällä eri palveluita uusiksi palveluiksi tai luomalla suhteita hyvinkin erilaisten yritysten välille näin tarjoten uusia palvelu-tuote – yhdistelmiä.
Lähteet
Kärkkäinen&Jussila&Erkinheimo&Hallikainen&Isokangas&Jalonen (2014)
http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/22443/joukkoistamisen_uusi_aalto.pdf?sequence=3&isAllowed=y
